érudition, n.
bōccræft (m. a) ♦ bōclār (f. ō) ♦ cræft (m. a) > a.m. craft, v.n. kraptr (m.), v.h.a. kraft (f. i) > all.m. Kraft, v.s. kraft (m. et f.), v.fr. kreft ♦ gebregdstafas (m. pl. a) ♦ gelǣrednes (f. jō) ♦ gelise/gelese (nt.) ♦ getȳdnes (f. jō) ♦ lār > a.m. lore, v.h.a. lēra > all.m. Lehre {f. ō}, v.s. lēra, v.fr. lāre ♦ lārcræft (m. a) ♦ leornes (f. jō) ♦ leornungcræft/leorningcræft (m. a) ♦ stæfcræftas (m. pl. a) ♦ stafas (m. pl. a) ♦ þēodscipe (m. i) ♦ wīsdōm (m. a) > a.m. wisdom, v.n. vísdómr (m. a), v.h.a. wīstuom (m. et nt. a) > all.m. Weistum, v.s. wīsdōm, v.fr. wīsdōm ♦ witnes (f. jō) > a.m. witness ♦ woruldwīsdōm/weoroldwīsdōm (m. a), v.h.a. weraltwīstuom. grande érudition stæfcyst (f. i). avec érudition snotorlīce. avec une grande érudition dēopþancollīce.