avare

avare, adj. et n.


1. adj. feohgeorn feohgīfre (ja/jō) ♦ gīf(e)re gītsiende grǣdig/grēdig > a.m. greedy, got. grēdags, v.n. gráðugr, v.h.a. grātag, v.s. grādag. (chiche) fæsthafol/fæsthafelforcūþ gnēaþ/gnēadhēamol/hēamul, v.h.a. hamal ♦ hnāg/hnāh, got. hnaiws ♦ hnēaw (wa/wō) ♦ uncystig, v.h.a. unkustig. personne avare sur la nourriture metenīþing.


2.
n. feohgī(e)tsere/feohgīdsere (m. ja) ♦ gītsere/gȳtsere (m. ja) ♦ gītsiend (m. nd).